Skoda 130 Coupé

Kuva © Mobilia

1990-luvun koittaessa pohjoinen Suomi yritti ymmärtää ympärillään vellovia mullistuksia. Berliinin muurin kaatuminen, Saksojen yhdistyminen ja pian Neuvostoliiton hajoaminen sai jatkokseen sekä rauhanomaisia että traagisia seurauksia. Ensin mainittuihin lukeutui Tšekkoslovakian jakautuminen. 

Kommunistiajan tšekkoslovakialaiset ajoneuvot olivat meillä hyvin tuttuja molemminpuolisen hyödyn nimissä. Aktiivinen maahantuoja Suomen Koneliike teki Škodat meillä tutuiksi 1950- ja -60-luvuilla. Autokaupan vapautumisen ja läntisen kulttuuri-ilmaston aikana Suomessa eetos kallistui länteen, eikä tšekkitehtaan takamoottorisiksi muuttuneet tuotteet enää houkuttaneet täällä ostajia entiseen tapaan, vaikka Škodaa pidettiin itäautoista läntisimpänä. Tšekkoslovakian ihmiskasvoisen sosialismin murentuessa Varsovan liiton panssarien vyöryessä 1968 Prahaan uudistusten kevään sammuttamiseksi myös suomalainen automarkkina pikkuhiljaa politisoitui. 

1980-luvulla lännen ja idän autojen ero oli jo kasvanut absurdiksi. Škoda joutui pitämään kiinni vanhentuvasta takamoottorikonstruktiostaan Moskovan vaatimuksesta pitkään, eikä edes malliston viimeinen uudistaminen 1983 antanut kuin hiukan lisäaikaa. Coupé-versio toi sentään hiukan turhamaisuutta mallistoon. Varsinaisesta urheiluautosta ei ollut kyse. 

Näyttelyn Coupé on tämän kaaren loppupään edustaja, jota ei koskaan edes rekisteröity käyttöön, kun se tuotiin Suomeen 1988. Takamoottoristen rinnalla kehitettiin jo ajanmukaista, Bertonen muotoilemaa etumoottorista ja -vetoista monikäyttöautoa, joka Favoritiksi ristittynä saatiin tuotantoon ja vientimarkkinoillekin jo vuotta myöhemmin. Samalla takamoottoristen aika päättyi. 

1990-luvulle Škoda lähti altavastaajana, mutta päättäväisenä. Heti vuosikymmenen vaihtuessa tehdas teki VAG:n kanssa sopimuksen osakomponenttien valmistamisesta saksalaisten saamaa omistusosuutta vastaan. Tästä alkoi yksi 1990-luvun autohistorian suurimmista – ja epätodennäköisimmistä - menestystarinoista. Vuoteen 1995 mennessä VAG:n omistus Škoda Autosta oli noussut 70 %:iin ja milleniumin aikaan tšekkimerkistä oli tullut VAG:n kokonaan omistama tytäryhtiö. Samaan aikaan tehtaan mallisto oli uudistunut VAG:n pohjalevyfilosofian mukaiseksi ja merkki nousi nopeasti myyntilistojen kärkeen eri puolilla Eurooppaa.