Saab 9000i

Kuva © Mobilia

Saabin kaupallisesti tärkein malli 900 oli 1980-luvulla kivunnut korkeasta hinnastaan huolimatta myyntitilastojen kärkikymmenikköön. Tähän oli luonnollisesti syynä kotimaisen Uudenkaupungin autotehtaan tuotteiden suosiminen verotuksellisesti sekä julkiset hankinnat. Vanhemmat 99/90-mallit olivat nekin tilastoissa keskikastissa. Saabin aika oli kuitenkin kulumassa loppuun. 1968 esiteltyyn 99:iin pohjautuvat mallit olivat uudistuksistaan ja turvallisuudestaan huolimatta ikääntyneitä, ja markkinatilanne oli vaikeutumassa. Merkin palettia laajennettiin ylöspäin, kun 1984 tuotiin markkinoille isompi Saab 9000. 

Paremman katteen tarjoava 9000 oli jo selvästi kalliimpi auto, eikä sitä koottu Suomessa. Laman koittaessa ylemmän keski- ja alemman yläluokan autojen myynti sakkasi Suomessa nopeasti. Maailmanmarkkinoilla GM hankki määräävän omistusosuuden Saabista ja 1990-luvun kuluessa nopeasti uudisti malliston hyödyntäen omaa (lähinnä Opelin) teknologiaa. Saab 9000 oli peräisin 1984 esitellystä Tipo 4-nelikosta, jossa samasta peruskorista tehtiin Saabin lisäksi Lancian, Fiatin ja Alfa Romeon versiot. ”Tonnarin” tarinaa jatkettiin päivityksillä, mutta lorun loppu tuli 1998 Saab 9–5:n muodossa. 

Näyttelyn 9000 hankittiin alun perin Pohjois-Karjalan tie- ja vesirakennuspiiriin vuonna 1987. Rekisterinumeron numero seitsemän tulee Pohjois-Karjalan tiepiirin järjestysnumerosta ja alku luonnollisesti tie- ja vesirakennuslaitoksesta. Auton käyttäjä olivat piiri-insinööri Kauko Koistisen ja tiejohtaja Rauno Heinonen ja kuljettajana yleensä Ahti Seppänen. Virka-autona Saabin ura henkilökuljetuksissa päättyi vuoden1995 lopussa. Tämän jälkeen Saabia käytettiin muutaman vuoden ajan mittausautona. Puolen miljoonan kilometrin ajoista huolimatta Saab ei vaatinut kuin perushuollot.