Citroën Xantia 2.0i SX Berline

Kuva © Mobilia

Citroën tunnettiin ennakkoluulottomista, mutta vaikeista teknisistä ratkaisuistaan. Legendaarisia DS:iä ja SM:iä ihailtiin, mutta kynnys niiden ostamiseen oli korkea. Yhtiö ajautuikin konkurssin kautta Peugeotin omistukseen 1970-luvulla ja näin muodostettu PSA-yhtymä on määrätietoisesti edennyt taloudellisen rationalismin tiellä. Sitikka on samalla väistämättä joutunut tinkimään kunnianhimostaan. Tämä näkyy erityisesti 1990-luvun alussa saksalaiseenkin makuun sovitetuissa AX-, ZX- ja Xantia-malleissa. Helpompi lähestyttävyys huomattiin myös Suomessa, ja Citroën nousi 1990-luvulla myyntimäärissä ennen näkemättömän korkealle. Talousajattelu on autoilun käyttövoima. 

Xantia korvasi 1993 Citroënin mallistossa BX:n eurooppalaisittain erittäin tärkeässä isompien perheautojen luokassa. Bertonen muotoilema Xantia muistutti merkin huippumalli XM:ää, mutta muotoilu oli myös yleisöystävällisempää kuin Sitikan autoissa aiemmin. Sovinnaisten kuorten sisälle oli kuitenkin pakattu Citroënin kaasunestejousitus ja muutenkin ajomukavuus oli korkealla tasolla. Ajo-ominaisuuksistaan kiitosta saaneen Xantia-malliston huipensi maailman ensimmäinen sarjatuotettu kallistuksenestolla varustettu auto, Xantia Activa. Kun 2001 Xantian valmistus Ranskassa päättyi, oli niitä myyty Suomessakin yli 9 000 kappaletta. Xantiaa valmistettiin lisenssillä myös Iranissa ja Kiinassa. 

Xantian ostajan ei Suomessakaan siis tarvinnut olla erityisesti Citroëneihin vihkiytynyt, mistä kertoo myös suosio työsuhdeautona. Näyttelyn alkupään Xantia onnekseen päätyi asiaa ymmärtävälle ostajalle, jolta vain 21 800 kilometriä ajettu auto siirtyi 2015 Citroën-harrastajien huomiin.